Byrokatilla on ystävä nimeltään herra B, joka on perinteisen käsityksen mukaan poliittisen kentän vasemmalla laidalla. Herra B on uskonut vahvasti valtion kykyyn ratkaista ongelmia ja on monesti puolustanut valtion ohjaavaa roolia yhteiskunnassa.
Mutta sitten jokin muuttui, herra B joutui puolustamansa järjestelmän uhriksi. Hän ei löytänyt kesäksi töitä ja viimeisenä oljenkortenaan yritti nostaa toimeentulotukea. Sosiaalitoimisto kuitenkin eväsi herra B:n hakemuksen. Tämä ajoi B:n raivon partaalle. "Maahanmuuttajia ja pakolaisia kyllä autetaan, mutta kun rehellinen suomalainen tarvitsee apua sitä ei saa."Tämän jälkeen B alkoi nähdä maailman uusin silmin. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta olikin vain iso tsoukki hänen silmissään. Näitä heräämisiä kaivattaisiin enemmänkin.
Pohjoismainen hyvinvointivaltio oli aikoinaan ideana vallankumouksellinen. Kehitys lähti liikkeelle länsinaapuri Ruotsista ja maata alettiinkin kutsua "kansankodiksi". Nykyistä järjestelmää puolustetaankin usein sillä, että se pitää huolen heikoimmista ja tarjoaa kaikille tasapuoliset mahdollisuudet terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
Aikoinaan näin olikin ja suomalainen hyvinvointivaltio on tuonut meille vaurautta ja osaamista mitä arvostetaan kaikkialla maailmassa. Nykyinen järjestelmämme on tullut kuitenkin tiensä päähän. Globalisaatio on muuttanut maailmaa, eikä idea pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta riitä houkuttelemaan tänne osaajia. Meidän on myös mietittävä sitä, miten saamme tuhansia suomalaisia työllistävät yritykset pysymään täällä. Globalisaatio ei ole ainut ongelma, julkisella sektorillamme muhii monia kriisejä. Esimerkiksi kunnissa, joiden vastuulla terveydenhuollon ja koulutuksen järjestäminen on mennään veitsi kurkulla.
Monet haluavat kuitenkin pitää kiinni hyvinvointimallista, vaikka se on rikki eikä palvele alkuperäistä tarkoitustaan. Varmaan osa hallareistakin ajattelee vain omaa työllistymistään valmistumisen jälkeen. Emme voi kuitenkaan sulkea silmiämme viime aikaiselta kehitykseltä. Verotuksemme ei kannusta työntekoon, sosiaaliturvamme on passivoiva ja julkinen terveydenhuoltomme kärsii resurssipulasta. Tulevaisuus ei näytä kovin ruusuiselta: valtio on rajusti velkaantunut, suurien ikäluokkien jäädessä eläkkeelle veronmaksajia on entistä vähemmän ja kun maahan ei synny uusia Nokian kaltaisia menestystarinoita voidaan ehkä jo puhua eräänlaisesta kriisistä.
Yhteisöllisyys on hyvä juttu, mutta ihmisillä tulisi olla kuitenkin enemmän vastuuta itsestään. Emme voi enää jatkossa pitää valtiota lahja-automaattina, joka auttaa aina kun tulee hätä. Tämä ei ole nykyisessä maailmantaloudessa enää mahdollista. Vaati omakohtaisia kokemuksia ennen kuin herra B otti askeleen oikealle. No ehkä B on edelleen vasemmalla poliittisesti, mutta tunnustaa nyt kuitenkin realiteetit. "Jotain tarttis tehdä" kuten eräs valtiomies aikoinaan sanoi.
En itse halua, että Suomea aletaan kehittää pelkästään markkinavoimien ehdoilla. Siitä on huonoja kokemuksia muualta. Olisi löydettävä hyvä välimuoto yhteisöllisyyden ja yksilönvapauden väliltä. Valtion tulee jatkossakin tukea asioita, jotka ovat tärkeitä. Näitä ovat esimerkiksi vanhusten ja sairaiden hoitaminen ja suomalaisen energia -ja elintarviketeollisuuden omavaraisuus. Opiskelijoita ei myöskään sovi unohtaa, koska tarvitsemme jatkossakin osaajia eri aloille. Mutta miten tämä tukeminen pitäisi hoitaa? Ehkä perustulo voisi olla yksi vaihtoehto, joka myös keventäisi ja selkeyttäisi nykyistä sosiaaliturvaamme.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo
http://www.vihreat.fi/perustulo
Ihmeellisen ambivalentti setti byrokatilta. Samaan aikaan on jotenkin positiivista, kun tämä B-jantteri lipuu realiteettien valossa oikealle, mutta oikeistopoliittinen Suomi on negatiivinen asia?
VastaaPoistaMe täällä sosiaali- ja terveyshallintotieteen puolella kyllä tiedämme minkälainen kusetus hyvinvointivaltio tällä hetkellä on. Ja kyllä se vika on juuri valtio aseman heikentymisessä, markkinataloudessa ja oikeistopolitiikassa.
Kyllä se vika on järjettömässä kulujen jatkuvassa kasvattamisessa ja kaikenmaailman ylikouluttamisessa (yli 60 % ikäluokasta on korkeakoulupaikka).
VastaaPoistaKysymys ei ole siitä että sortuuko "hyvinvointivaltio" omaan mahdottomuuteensa vai ei. Kyseessä on sosiaalivaltio ja siellä tuetaan kaikkea toimintaa joka on negatiivista ja rangaistaan positiivisesta toiminnasta. On aivan selvä että tämä aiheuttaa kieroja kannustimia. Melkein neljännes budjetista on velkaa ja korot PV:n vuosibudjetin verran. Tämä etatistinen suomi on jo törmännyt jäävuoreen, mutta ei vielä uponnut.
VastaaPoistaOpintojen maksuttomuus johtaa pitkällä tähtäimellä siihen että haudankaivajan ammattiin tarvitaan uskontotieteiden maisterin pätevyys kun oikeasti pitää olla reipas nuorimies. Tässä systeemissä opiskelija ja yhteiskunta ovat hukanneet 8 vuotta aikaa jolloin olisi saatu jo monta monttua kaivettua suuria ikäluokkia varten.
Tässä tietoa joka sattuu: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/170908122346PB?OpenDocument
"hmeellisen ambivalentti setti byrokatilta. Samaan aikaan on jotenkin positiivista, kun tämä B-jantteri lipuu realiteettien valossa oikealle, mutta oikeistopoliittinen Suomi on negatiivinen asia?"
VastaaPoistaPuhdas markkinatalous ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Valtion ohjausta tarvitaan edelleen. Mutta tietyissä asioissa on todistettava tosiasiat ja unohdettava perinteiset vasemmistolaiset ihanteet. Valtio ei hoida kaikkea, ihmisten tulee ottaa entistä suurempi vastuu itsestään.
T: Byrokatti